Kosteusvaurion kosjaustyönjohtajan pätevyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sitä täydentävään Ympäristöministeriön ohjeeseen (Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta YM4/601/2015). Lain 122 a §:n mukaan jos rakennuslupaa edellyttävä rakennustyö tai osa siitä on vaativaa, rakennusvalvontaviranomainen voi määrätä että rakennustyössä on oltava ko. erityisalan työnjohtaja.
Pätevyysluokat ovat
Pätevyysluokat perustuvat maankäyttö- ja rakennuslaissa esitettyihin työnjohtotehtävien vaativuusluokkiin.
Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus- ja työkokemusvaatimuksista. Alla on esitetty tiivistetyt pätevyysvaatimukset pätevyysluokittain.
Koulutusvaatimus koostuu tutkinnosta ja opinnoista. Vaadittava tutkinto on maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:n Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset mukainen. Opintovaatimukset ovat Ympäristöministeriön ohjeen YM4/601/2015 ja FISEn siihen tekemien lisämääritysten mukaisia. Opinnot voivat sisältää sekä tutkinnossa että sitä täydentävissä koulutuksissa suoritettuja opintoja. Tutkinto- ja opintovaatimukset on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Tutkinto- ja opintovaatimukset pätevyysluokittain.
| LUOKKA | TUTKINTO | OPINNOT |
|---|---|---|
| Tavanomainen | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu ammattikorkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tasoinen.Taikka on hankkinut muuten osoitetut vastaavat tiedot. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 50 op:opinnot rakennustekniikassa sisältäen rakennetekniikkaa ja rakennesuunnittelua (väh. 3 op), materiaali- ja tuotantotekniikkaa (väh. 3 op), rakennusfysiikkaa (väh. 3 op), kuntotutkimusmenetelmiä (väh. 2 op), taloteknisiä järjestelmiä (väh. 1 op), sisäympäristöolosuhteita (väh. 2 op) sekä rakenteiden mekaniikkaa, betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamistarakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa (väh. 25 op) |
| Vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään teknikon tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 60 op:opinnot rakennustekniikassa sisältäen rakennetekniikkaa ja rakennesuunnittelua (väh. 4 op), materiaali- ja tuotantotekniikkaa (väh. 4 op), rakennusfysiikkaa (väh. 3 op), kuntotutkimusmenetelmiä (väh. 2 op), taloteknisiä järjestelmiä (väh. 1 op), sisäympäristöolosuhteita (väh. 2 op) sekä rakenteiden mekaniikkaa, betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamistarakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa (väh. 30 op) |
| Poikkeuksellisen vaativa | Kyseiseen työnjohtotehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu korkeakoulututkinto tai vastaava aiempi tutkinto, joka on vähintään insinöörin tutkinnon tasoinen. | Kyseistä työnjohtotehtävää käsittelevät opintosuoritukset, joiden yhteismäärä on vähintään 70 op:opinnot rakennustekniikassa sisältäen rakennetekniikkaa ja rakennesuunnittelua (väh. 5 op), materiaali- ja tuotantotekniikkaa (väh. 5 op), rakennusfysiikkaa (väh. 3 op), kuntotutkimusmenetelmiä (väh. 3 op), taloteknisiä järjestelmiä (väh. 2 op), sisäympäristöolosuhteita (väh. 3 op) sekä rakenteiden mekaniikkaa, betoni-, puu-, teräs- ja pohjarakentamistarakentamisen työmaa- ja tuotantotekniikassa, projektinhallinnassa ja -johtamisessa, aikataulusuunnittelussa sekä hanketaloudessa (väh. 35 op) |
Tutkinnon lopputyö voidaan osittain sisällyttää vaadittuihin opintoihin edellyttäen, että hakija osoittaa sen liittyvän olennaisesti haettuun pätevyyteen ja että se on vahvistanut hakijan osaamista esitetyistä aihealueista. Korkeintaan 30 % lopputyön opintopisteistä voidaan hyväksyä osaksi opintoja. Myös yli 10 vuoden työnjohtokokemuksella voidaan osittain (korkeintaan 20 %) korvata opintoja. Yllä esitetty opintojen kokonaismäärä tulee kuitenkin olla suoritettuna opintopisteinä.
Ns. AHOT-menettely eli aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutusjärjestelmän piirissä toteutettavaa toimintaa. Halutessaan hakija voi kääntyä esim. pätevyyksiin valmentavien koulutusten järjestäjien puoleen. Pätevyyslautakunta ei tee AHOT-menettelyä, vaan hakemuksessa esitettyjen opintojen tulee olla koulutusorganisaatioiden todentamia.
Kosteusvaurion korjaustyönjohtajan pätevöitymiseen vaadittava työkokemus vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 122 c §:ssä Työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimukset esitettyjä työkokemusvaatimuksia. Työnjohtokokemuksen arvioinnin lähtökohtana on Ympäristöministeriön ohje YM4/601/2015.
Taulukko 2. Työkokemusvaatimukset pätevyysluokittain.
| LUOKKA | TYÖKOKEMUS |
|---|---|
| Tavanomainen | Riittävä kokemus rakennusalalla rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.1 vuoden kokemus kosteusvaurion korjaustöiden työnjohtotehtävissä, tutkimustyössä tai näihin rinnastettavassa työssä. |
| Vaativa | Riittävä kokemus ja perehtyneisyys kyseisen alan työnjohtotehtävissä rakennuskohteen laatu ja tehtävän vaativuus huomioon ottaen.Vähintään 4 vuoden työkokemus kosteusvaurion korjaustöistä, joka on pääasiassa työmaan työnjohtokokemusta. |
| Poikkeuksellisen vaativa | Riittävä kokemus ja hyvä perehtyneisyys kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä.Vähintään 6 vuoden työkokemus kosteusvaurion korjaustöiden työnjohtotehtävistä. Tästä vähintään 3 vuotta tulee olla vaativassa vaativuusluokassa vastaavana työnjohtajana toimimista. |
Tavanomaisessa ja Vaativassa luokassa työkokemuksesta vähintään 2/3 tulee olla kertynyt tutkinnon suorittamisen jälkeen. Opiskelun aikaisesta työkokemuksesta hyväksytään vain se osuus, joka on syntynyt vaaditun opintopistemäärän täyttymisen jälkeen ja joka voidaan laskea työnjohtotyöksi. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa kokemus tulee olla kokonaisuudessaan sen tutkinnon suorittamisen jälkeistä, joka on vaadittu ko. työtehtävään.
Pätevyys on voimassa 7 vuotta kerrallaan, jonka jälkeen pätevyys tulee uusia.
Pätevyyden uusimisella hakija osoittaa, että on toiminut aktiivisesti todetun pätevyyden määrittelemässä tehtävässä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi tiedot työsuhteista, työkokemuksesta ja päivityskoulutuksesta pätevyyden voimassaoloajalta.
Työkokemus pätevyyden mukaisissa tai korkeamman vaativuusluokan työnjohtotehtävissä pätevyyden voimassaoloajalta.
Kosteusvaurion korjaustyönjohtajan tehtävien suorittamista tukevaa päivityskoulutusta tulee olla vähintään 3 koulutuspäivää (21 opetustuntia) edeltävältä 7 vuoden rekisteröintiajalta.
Jos pätevyyttä haetaan aikaisempaa korkeammassa vaativuusluokassa, tulee sitä hakea uutena pätevyytenä.
Pätevyyttä tai pätevyyden uusimista haetaan pätevyyskohtaisella määrämuotoisella sähköisellä hakulomakkeella. Hakulomakkeisiin pääset alla olevasta HAE PÄTEVYYTTÄ-painikkeesta tai sivuston samannimiseltä välilehdeltä.
Pätevyyshakemuksen käsittely- ja rekisteröintimaksut löytyvät Pätevyydet >Fise pätevyyden hakeminen> Hakuohjeet sivulta.
Hakemusten on oltava perillä viimeistään 2 viikkoa ennen pätevyyslautakunnan kokousta. Pätevyyslautakunnan tulevat kokoukset sekä lisätietoja pätevyyden hakemisesta antavan pätevyyslautakuntaa ylläpitävän sihteerijärjestö RKL:n yhteystiedot löydät täältä